en tainnut oikein havahtua ÀÀneesi hentoon kun sanoit ettei milloinkaan mun pidÀ lÀhteÀ lentoon
sanoistasi pÀÀttelin ettet usko unelmiini ja unelmissani lentokentÀllÀ seisoo zeppeliini
vasta ilmassa huomaan mitÀ jÀi maanpintaan kun etÀisyyttÀ kertyy ja lentovauhti kiihtyy opin katseen alas luomaan enkÀ lentÀÀ haluakaan yksipaikkaisella ilmalaivalla
mikÀ saikaan minut niihin kummiin ajatuksiin ettÀ yksin haluaisin pilviin sukelluksiin
se et ollut sinÀ tarrasithan lentÀjÀnhuiviini se oli tuo auringossa kiiltelevÀ zeppeliini
vasta ilmassa huomaan mitÀ jÀi maanpintaan kun etÀisyyttÀ kertyy ja lentovauhti kiihtyy opin katseen alas luomaan enkÀ lentÀÀ haluakaan yksipaikkaisella ilmalaivalla